Juhlintaa suomalaiseen tapaan! - Visit Tampere

Juhlintaa suomalaiseen tapaan!

11.01.2019

Pääsiäinen

Pääsiäinen on uskonnollinen juhla, jolloin juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta. Suomessa pääsiäisen uskonnollinen alkuperä tulee esiin melko vähän ja monet pääsiäisperinteistä eivät ole uskonnollista alkuperää. Pääsiäistä juhlitaan keväällä ja juhlinta alkaa usein palmusunnuntaina, jolloin lapset koristelevat pajunvitsoja ja käyvät virpomassa eli toivottamassa onnea ja terveyttä naapurien ovilla makeisia vastaan. Pääsiäisen viettoon hiljennytään pitkänä perjantaina, sillä kiirastorstai on tavallinen työpäivä.

Pääsiäinen vietetään usein kotona perheen kanssa yhdessä aterioiden. Pääsiäinen on kuitenkin myös talvilomailun aikaa. Pääsiäisenä esimerkiksi hiihto- ja laskettelukeskukset etenkin Lapissa ovat usein täynnä lomalaisia.

Pääsiäiseen kuuluu muutama perinneruoka, mutta näistä tärkein on ehdottomasti mämmi. Mämmi on maltaista ja ruisjauhoista valmistettua tummaa, puuromaista ruokaa, jota syödään perinteisesti sokerin sekä kerman tai maidon kanssa. Pääsiäiseen kuuluu usein myös rahkajälkiruoka pasha sekä lammas minttuhyytelön kanssa nautittuna. Pääsiäisenä koteja ja ruokapöytiä koristaa usein rairuoho, narsissit, tulppaanit, maalatut pääsiäismunat sekä pääsiäistiput ja -puput.

Vappu

Vappu on kevään, työväen, ylioppilaiden sekä opiskelijoiden juhla. Ensimmäinen päivä toukokuuta on työväenliikkeen juhlapäivä ja yleinen vapaapäivä Suomessa. Vappuna työväki on perinteisesti järjestänyt vappumarsseja työväen olojen parantamiseksi. Nykyään marssit ovat enemmänkin hauskanpitoon ja esimerkiksi musiikkiin keskittyviä kulkueita. Vappuna juhlivat myös ylioppilaat sekä opiskelijat, erityisesti teekkarit. Vappuna ylioppilailla on tapana laittaa ylioppilaslakki päähän ja teekkarit käyttävät vastaavasti omaa tupsullista teekkarilakkiaan.

Vappua juhlistetaan usein perheen ja ystävien kesken brunssilla tai sään salliessa vappupiknikillä. Vapun perinteisiin herkkuihin kuuluu sima tai kuohuviini, munkit sekä tippaleipä. Kansa kokoontuu myös katsomaan vappumarsseja, muita kulkueita sekä tapahtumia, joten vappuna onkin tavallista törmätä kadulla iloiseen juhlahumuun. Vapun perinteisiä koristeita niin kotona kuin juhlijoiden mukana ovat serpentiinit, ilmapallot sekä veikeät foliopallot.

Tampereella vappuna erityistä huomiota saa Koskipuisto, jonne kansa kerääntyy juhlimaan niin vapun aattona kuin vapun päivänä. Tampereella vappujuhlien kohokohta on vapunpäivän teekkarikaste, jossa Tampereen teknillisen yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijat pääsevät hyiseen kylpyyn Tammerkoskeen.

Juhannus

Juhannus on keskikesän, valon ja yöttömän yön juhla, jota vietetään kesäpäivänseisauksen tienoilla. Juhannus on ollut historiassa muinaisuskontoon liittyvä juhla, mutta sitä juhlitaan myös katolisessa kirkossa Johannes Kastajan syntymäpäivänä.

Suomalainen juhannus vietetään perinteisesti mökillä tai kesäajan asunnolla perheen ja ystävien kanssa rentoutuen. Juhannusta vietetään myös kaupungissa, mutta suurin osa väestöstä suuntaa mökeille lähelle luontoa ja järveä. Juhannukseen kuuluukin erottamattomana osana saunominen ja vihtominen koivuvihdoilla sekä uiminen. Herkullinen ruoka on myös olennainen osa juhannusta ja etenkin suosiossa on grillatut ruokalajit.

Juhannuksen historiallisiin perinteisiin kuuluu juhannustaiat, joita tehtiin hyvän onnen sekä tulevan kumppanin löytämiseksi. Eräs juhannustaika lupaa, että näet tulevan puolisosi unessa kun keräät seitsemän eri niitynkukkaa ja laitat ne yöksi tyynyn alle.  Juhannuksena on myös normaalia tapahtua odottamattomia asioita, sillä aaveiden ja henkien uskotaan olevan silloin liikkeellä.

Juhannuksena poltetaan yleisesti koko Suomessa juhannuskokkoa, joka on historiassa liitetty pahan onnen karkottamiseen sekä satoisuuden turvaamiseen. Ruotsinkielisillä rannikkoalueilla ja Ahvenanmaalla on ollut perinteenä pystyttää myös juhannussalkoja, jotka koristellaan kukin ja nauhoin. Monella paikkakunnalla järjestetään myös perinteiset juhannustanssit.

Juhannuksena kodin koristeina käytetään usein luonnonkukkia sekä nuoria koivuja. Koivut on tapana nostaa ovipieleen toivottamaan vieraat tervetulleeksi sekä tuomaan hyvää onnea.

Itsenäisyyspäivä

Suomen itsenäisyyspäivää juhlitaan 6.12. ja se on yleinen vapaapäivä. Suomi itsenäistyi Venäjästä vuonna 1917. Itsenäisyyttä juhlitaan suomessa arvokkaasti ja itsenäisyydelle osoitetaan kunnioitusta esimerkiksi vierailemalla sankarihaudoilla ja sytyttämällä ikkunoille sinivalkoisia kynttilöitä.

Itsenäisyyspäivän kohokohta on Linnan juhlat, jotka järjestetään itsenäisyyden kunniaksi Presidentin linnassa, Helsingin Kruunuhaassa. Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia seurataan ahkerasti, sillä sinne kutsutaan ansioituneita suomalaisia niin urheilun, kulttuurin kuin muiden alojen osalta.

Tampereella itsenäisyyttä juhlitaan kaikille asukkaille avoimen kansanjuhlan merkeissä Frenckellin aukiolla. Kansanjuhlassa on pormestarin pitämä puhe, musiikkiesityksiä sekä illan kruunaava ilotulitus. Itsenäisyyttä juhlitaan myös hyvän ruuan merkeissä niin kotona kuin ravintoloissakin.

Joulu

Suomessa joulua vietetään Jeesuksen syntymän kunniaksi ja sillä on juhlapyhänä uskonnolliset juuret. Tärkein joulun juhlapäivä on Suomessa jouluaatto 24.12., jolloin suomalaiset kerääntyvät perheen ja suvun kanssa syömään joulupäivällistä, vaihtamaan lahjoja sekä viettämään aikaa yhdessä. 

Jouluna lahjat tuo joulupukki, johon etenkin lapset uskovat. Lahjat tuodaan kuusen alle, joka on perinteinen joulun koriste. Perinteisiä joulukoristeita ovat myös himmelit, olkipukit, tontut, kynttilät, jouluvalot sekä erilaiset joulukukat, kuten joulutähti, hyasintti ja amaryllis. Jouluna voi myös painaa päähän punaisen tonttulakin.

Joulun on tapana käydä joulusaunassa sekä joillakin perheillä myös joulukirkossa. Vainajia muistetaan viemällä kynttilöitä haudoille. Myös ruoka on tärkeä osa perinnettä. Perinteisiä jouluruokia suomalaisessa keittiössä ovat erilaiset laatikot, kuten peruna-, porkkana-, lanttu-, punajuuri- sekä maksalaatikko. Lisäksi syödään kaloja eri tavoin, esimerkiksi lipeä-, graavi ja savukalaa sekä joulukinkkua. Makeista ruuista jouluun kuuluvat piparit sekä joulutortut. Jouluaamuna syödään perinteisesti riisipuuroa luumukiisselin kera.

 

Uusivuosi

Uutena vuotena juhlistetaan vuoden vaihtumista uudenvuodenaattona 31.12. ja uudenvuodenpäivänä 1.1. Suomessa juhlinta keskittyy uudenvuodenaaton iltaan. Uuttavuotta juhlitaan tavallisesti ystävien sekä perheen kesken kotona tai kaupungilla.

Uudenvuoden näkyvin perinne on kiinalaisesta kulttuurista Suomeenkin jalkautuneet ilotulitteet. Suomessa ilotulitteita ei myydä alle 18-vuotiaille. Ilotulitteita saa lain mukaan käyttää uudenvuodenaaton ja uudenvuodenpäivän välisenä yönä iltakuudesta aamukahteen yöllä. Uudenvuoden kohokohta on keskiyöllä, jolloin vuosi vaihtuu. Tapana on kilistellä kuohuvaa, kuten kuohuviiniä tai samppanjaa, sekä toivottaa hyvää uutta vuotta kanssajuhlijoille rakettien paukkeen saattelemana.

Nykyään suomalaisen uudenvuoden juhlaruokiin kuuluvat esimerkiksi nakit ja perunasalaatti. Tavallista on myös mennä ravintolaan syömään. Suomessa juhlaperinteeseen kuuluu myös presidentin uudenvuodenpuheen seuraaminen uudenvuodenpäivänä. Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konsertin seuraaminen on myös Euroopassa sekä Suomessa yleistä.

Lisää luettavaa

Päivä Tampereella
Matkailijat

Päivä Tampereella

Jo yhden päivän vierailullakin Tampereesta ehtii saada irti vaikka mitä!
Lue lisää
Paikalliset herkut
Paikalliset herkut

Paikalliset herkut

Testaa Tampereen erikoisuudet!
Lue lisää
Tampereen salaisuudet
Kaupunki & kulttuuri

Tampereen salaisuudet

Keskustan sivukujat, paikallisten olohuoneinaan pitämät kahvilat, luonto. Mitä kaikkea Tampereelta löytyykään?
Lue lisää