Vaihtuvia näyttelyitä Tampereella

Tampereella ja lähiympäristössä monia mielenkiintoisia pysyviä ja vaihtuvia näyttelyitä – olemme koonneet tähän ajankohtaisia vaihtuvia näyttelyitä. Pysyvistä näyttelyistä löytyy tietoa kohteiden omilta sivuilta.

Tampere-talo

Maailman suurin Andy Warhol -julistenäyttely saapuu Tampere-talon Sorsapuistosaliin 18.6.–25.8.2019. Andy Warhol (1928–1987) Posters -näyttely sisältää noin 120 Warholin kehystettyä ja museolaatuista alkuperäisjulistetta 1960–1980-luvuilta, kirjojen, lehtien ja äänitteiden kansia, harvinaisia keräilyesineitä sekä kymmeniä Warholin julkaiseman Interview-lehden numeroita. Teokset ovat lainassa Hampurin taideteollisuusmuseosta (Museum für Kunst und Gewerbe Hamburg). Andy Warhol on yksi maailman tunnetuimpia taiteilijoita, jonka teokset tuntuvat edelleen hämmästyttävän ajankohtaisilta. Hän oli kuvataiteilija, piirtäjä, valokuvaaja ja elokuvantekijä, jota pidetään yhtenä pop-taiteen perustajahahmoista. Warholilla oli sormensa pelissä lähes kaikessa 1960–80-lukujen New Yorkissa syntyneessä taiteessa.

Muumimuseo

Muumimuseon Observatoriossa on vaihtuvana näyttelynä Muumianimaatiot – Seikkailuja ja turvallisuudentunnetta. Muumimuseon vaihtuva näyttely kertoo muumianimaatioiden historiasta. Tove Janssonin rakastetuista muumikirjoista on vuosien varrella tehty monenlaisia tulkintoja. Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että muistoja muumianimaatioista löytyy melkein 60 vuoden takaa. Muumianimaatiot-näyttelyssä voi istahtaa alas ja nauliutua jälleen ruudun ääreen. Näyttelyn televisioissa pyörivät erityyliset, erilaisilla tekniikoilla tehdyt muumianimaatiojaksot. Mukana on jakso japanilaisesta animaatiosta, jota ei ole aikaisemmin saatu näyttää Japanin ulkopuolella. Näyttely avaa kolmen eri aikakauden animaation tekoprosessia, myös uusinta eli Gutsy Animationsin Muumilaaksoa. Esillä on muun muassa käsikirjoitusversioita, käsin piirrettyjä luonnoksia, valmiita hahmopiirroksia, kolmiulotteisia malleja, ääninäytteitä ja digitaalisia animaatioluonnoksia. Näyttely on esillä 25.4.-26.1.2019.

Museokeskus Vapriikki

Museokeskus Vapriikin vaihtuvat näyttelyt

Dracula – Vampyyrit Vapriikissa -näyttely esittelee joukon kiehtovia ja verenhimoisia populaarikulttuurin sankareita. Näyttely kertoo myös kuka oli Vlad Seivästäjä, ja miten hän liittyy vampyyreihin. Näyttely on avoinna 15.2.–18.8.2019. Näyttely selvittää verenimijöihin liittyvää taikauskoa, mistä vampyyrit tulevat, miten elävät kuolleet voi tunnistaa ja kuinka niiltä voi suojautua. Sekin paljastuu, mitä yhteistä oli 1400-luvun Valakian hirmuhallitsija Vlad Seivästäjällä ja kreivi Draculalla. Näyttely esittelee vampyyreitä elokuvissa, kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa. Esineistö on koottu useista eurooppalaisista ja amerikkalaisista museoista ja yksityiskokoelmista. Vapriikki ei suosittele Dracula – Vampyyrit Vapriikissa -näyttelyä perheen pienimmille, sillä näyttely sisältää voimakasta kuvamateriaalia.

Tampereen Taidemuseo

Näyttelyt 8.6.-11.8.2019:

Vuoden nuori taiteilija 2019 – Nastja Säde Rönkkö. Nastja Säde Rönkkö työskentelee pääasiassa mediataiteen, performanssin, yhteisötaiteen, nettitaiteen ja tekstin parissa. Altered Breaths, Future Feelings -näyttelyssä on esillä uusia multimediateoksia, installaatioita ja performanssi. Rönkön taide käsittelee sosiaalisia suhteita ja ihmisyyden perusteita: läheisyyttä, empatiaa ja läsnäoloa sekä niiden rakenteita ja merkityksiä. Uusimmissa teoksissaan hän on käsitellyt erityisesti digitaalisen aikakauden suhdetta valtaan, inhimillisyyteen ja planeettamme tulevaisuuteen. Näyttelyssä pohditaan miten käsitteet kuten rakkaus, hitaus tai hellyys voivat olla hiljaisella tavalla radikaaleja tapoja toimia ja olla.

Lars Holmström – LXX-spectrum. Suurin osa Lars Holmströmin teoksista on konstruktiivisia perustuen värien ja muotojen vuorovaikutussuhteisiin, ”visuaaliseen kielioppiin” tai ”peliin”. Holmström työskentelee monella eri metodilla ja tekniikalla. Näyttelyssä on esillä maalauksia, reliefimaalauksia, konstruktioita sekä videoteoksia. Mittavalla urallaan Holmström on toteuttanut myös digitaaligrafiikkaa sekä tilausteoksina teräskonstruktioita, installaatioita ja värisuunnitelmia.

Hiekan Taidemuseo

Hiekan taidemuseon perusnäyttely esittelee museon omia taide- ja esinekokoelmia. Lisäksi museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä.

Taidemaalari Sigrid Aminoff 28.3.-1.9.2019. Sigrid Aminoff on itse luonnehtinut taiteellista ilmaisuaan näin: realistisia, joskus naivistisia, aiheita impressionistisella tekniikalla. Aminoff maalasi aiheita, joita näki ympärillään. Maalaukset ovat maisemia, asetelmia ja muotokuvia. Romanttisesta näkemyksestä kertoo jo lapsena luotu, kuviteltu ja kuvitettu ritarimaailma. Syvää kiintymystä osoittavat idylliset maalaukset perheestä ja ystävistä taiteilija teki kesäpaikassaan Skånessa ja tyttärensä Antonia Hackmanin luona Ruovedellä.

Sara Hildénin taidemuseo

Museon alakerran näyttely esittelee Sara Hildénin valitsemia klassikkoteoksia ja piirtää mesenaatin muotokuvaa. Näyttelyssä on edustettuna Sara Hildénin säätiön kokoelman modernin taiteen varhaisempia mestareita sekä modernin taiteen klassikoita. Sara Hildénin taidemuseon syksyn näyttelyn teokset heijastavat 1960- ja 70-lukujen kuvataiteen muutoksia sekä hankintahetkien kansainvälisiä tyylisuuntauksia. Näistä informalismi, 1960-luvun eurooppalaisen kuvataiteen valtavirtaus, on laajasti edustettuna Sara Hildénin säätiön kokoelmassa.

Sara Hildénin taidemuseon 40-vuotisjuhlavuoden kesänäyttely Out of Office perustuu Sara Hildénin säätiön kokoelmaan. Esillä on sekä suomalaisia että ulkomaisia maalauksia, piirustuksia ja veistoksia. Mukana on myös kokoelman uusimpia hankintoja ja ennen näkemättömiä teoksia. Näyttely on esillä 1.6.-25.8.2019.

Poliisimuseo

Järjestys romahtaa 1917 – Kun viha muuttui hyveeksi ja kosto ansioksi tarkastelee aikaa, jolloin kansa ”hullaantui” vapaudesta. Samaan aikaan pystymetsästä värvätty poliisi tarkkaili kansalaisten vapausajatuksia. Mitä tapahtuu, kun poliisi on puolueellinen eikä järjestysvalta nauti kansalaisten luottamusta? Valtion poliisikoulun ja poliisikoulutuksen perustamisesta tulee vuonna 2018 kuluneeksi sata vuotta. Poliisikoulutuksen kehittymisestä kertova näyttely Muodollisesti pätevä viittaa poliisin pätevyysvaatimusten muutoksiin tarjoten sekä katsottavaa että koettavaa. Selviäisitkö itse poliisikoulutuksen kuntokokeista tai “palikkatestistä”?

Työväenmuseo Werstas

Höyrykonemuseo esittelee Suomen suurinta höyrykonetta alkuperäisellä paikallaan. Koneen vauhtipyörä on halkaisijaltaan huimat kahdeksan metriä ja tehoja löytyi 1600 hevosvoimaa. Konetta käytettiin Finlaysonin tehtaalla 1900-luvun alussa. Näyttely Meirän kaupunki kertoo tehdaskaupungin työväen elämästä 1900-luvun eri vuosikymmenillä. Näyttelyssä voit astella osuuskauppaan ja työväentalon tunnelmaan. Vapauden museo on Työväenmuseo Werstaan toteuttama suurnäyttely, joka tarkastelee suomalaista yhteiskuntaa sekä itsenäisyyden ajan historiaa vapauden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Kantaaottavan näyttelyn päähenkilöitä ovat suurmiesten sijaan tavalliset suomalaiset ja erilaiset vähemmistöt.

Lastentarhanopettajien tarina -näyttelyssä kerrotaan lastentarhanopettajien työstä ja sen muutoksista 1800-luvun lopusta ensimmäisten lastentarhojen perustamisesta aina nykypäivän tilanteeseen saakka. Näyttelyssä on myös lapsille paljon nähtävää ja tekemistä: voi kokeilla 1900-luvun alun työkasvatuksen pyykinpesua ja pihatöitä, pelata muistipeliä tai rakennella Fröbelin palikoilla. Näyttelystä löytyy myös kokonainen pieni leikkikaupunki taloineen, puistoineen ja hahmoineen leikittäväksi. Näyttely on esillä 4.4.-8.12.2019.

Kesän näyttelynä Komuutti-tilassa nähdään (vai kuullaan?) Muutoksen äänet – Sounds of Changes niminen näyttely. Miltä Suomi kuulosti vuonna 2018? Werstas tallensi suomalaisia äänimaisemia maaseudulla ja kaupungeissa, toreilla, isoissa yleisötapahtumissa, työpaikoilla ja harrastusten parissa viime vuoden aikana. Tallennetuista äänistä on koostettu 34 minuutin mittainen ääni-installaatio. Jokaiseen ääneen liittyy myös kuva. Äänten tallennus oli osa kansainvälistä kuuden eri eurooppalaisen museon yhteistyöhanketta. Kaikki hankkeessa tallennetut äänet löytyvät netistä äänipankista soundsofchanges.eu. Näyttely on esillä 18.5.-25.8.2019.

Työmiehen lauantai on näyttely suomalaisen työkansan alkoholikulttuurista. Sata vuotta sitten 1919 viinan viettelyksiä yritettiin hillitä kieltolailla. Koko 1920-lukua leimanneena kuivaksi tarkoitettuna kautena ei saanut myydä eikä valmistaa alkoholijuomia. Siitä huolimatta muodostui lähes 13 vuotta kestäneestä ajanjaksosta varsin kostea. Nautintojen kieltämisen ja sallimisen kautta on hallittu maailmaa, minkä vuoksi alkoholikysymykset ovat olleet tärkeitä valtiovallalle. Kieltolaki ongelmineen muodostaa lähtökohdan, mutta näyttelyssä taustoitetaan alkoholikulttuuria 1800-luvun juomalakkoliikkeenkin kera, joka oli työväenliikkeen radikaalia vastarintaa. Näyttely kertoo myös kotipolton vastaisesta taistelusta, keskioluen vapautumisesta vuonna 1969 ruokakaupoissa myytäväksi sekä mainonnan, päihdetyön ja EU-aikakauden vaikutuksista. Suomalaiset ovat suhtautuneet aina intohimoisesti alkoholiin – joko puolesta tai vastaan -, ja keskustelu on käynyt vilkkaana vuosikymmenestä toiseen. Oluen tarina kulkee näyttelyssä tärkeänä teema, koska oluenjuonti on ollut myös työväen harrastus ammoisista ajoista lähtien. Työmiehen lauantai -näyttely on esillä 30.5.2019-5.1.2020.

Lenin-museo

Näyttelyn vaihtuva teemaosio käsittelee tällä hetkellä sosialistista lapsuutta sosialistisissa maissa sekä sosialismiin tukeutuneissa perheissä 1970–1990 -luvuilla. Osiossa pääsee kuuntelemaan Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan alueella sekä Suomessa varttuneiden ihmisten muistoja ja kurkistamaan suomalaisen pioneerilapsen huoneeseen. Lisäksi näyttelyssä voi katsoa nostalgisia lastenohjelmia eri puolilta Itä-Eurooppaa, kuunnella vanhoja lastenlauluja ja kokeilla Tetris-tietokonepelin varhaista versiota vuodelta 1984.

Emil Aaltosen museo

26.5.-11.8. Toinen minä – Raimo Utriaisen maalauksia. Kuvanveistäjä Raimo Utriainen (1927–1994) tunnetaan parhaiten konstruktivistisista veistoksista, jotka koostuvat ohuista, matemaattisen tarkasti asetelluista metallisäleistä. Abstraktien teosten levolliset muodot ja valossa väreilevät pinnat vievät ajatukset luonnonilmiöihin. Ne eivät kuitenkaan toista näkyvää, vaan perustuvat pinnanalaisiin muotoihin ja rytmeihin, joista näkyvä todellisuus rakentuu. Raimo Utriaisella oli myös toinen minä. Samaan aikaan kun hän työsti kaikkein hienovireisimpiä veistoksiaan, hän teki suurikokoisia, väreiltään ja eleiltään voimakkaita maalauksia, usein viitteellisesti esittäviä. Ne olivat hänelle keino tuoda esiin kaikki ne sisäänsä kerrostuneet tunteet, joille hänen veistostensa askeettisessa minimalismissa ei ollut tilaa.

Museo Milavida

12.4.2019–2.2.2020 Ambiente – Timo Sarpanevan painokankaita. Museo Milavidassa avautuu 12.4. uusi näyttely, joka esittelee Timo Sarpanevan suunnittelemia Tampellan Lapinniemen puuvillatehtaalla painettuja Ambiente-kankaita. Värikkäät ja energiset Ambiente-kankaat edustavat 60-luvun näyttävää huippudesignia ja tamperelaista osaamista parhaimmillaan. Timo Sarpaneva (1926–2006) oli maailman tunnetuimpia lasitaiteilijoita ja monipuolisen uran tehnyt muotoilija, jonka tuotanto valloitti sekä muotoilupiirit että kodinsisustajat. Hän kuului Suomen 1950- ja 1960-luvun kultakauden muotoilijoihin, joiden töitä vietiin ympäri maailman ja jotka loivat Finnish Design -käsitteen. Lasi lienee ollut Sarpanevan omin materiaali, mutta hänen työnsä kattoi myös muut materiaalit tekstiilistä teräkseen. Sarpaneva keksi Ambiente-tekniikan työskennellessään Rosenlewin paperitehtaalla Porissa, kun rikkoutunut kone roiski väriä yllättävällä tavalla. Tätä sattumanvaraisuutta Sarpaneva tahtoi jalostaa pidemmälle. Museo Milavidan näyttelyssä on esillä runsas valikoima Ambiente-malleja vuodesta 1965 aina 1970-luvun alkuun, pääasiassa Tampereen museoiden omista kokoelmista.

Kimmo Pyykkö -taidemuseo

Kimmo Pyykkö -taidemuseon pysyvä näyttely on Kimmo Pyykkö: Pitkän matkan ateljee, joka esittelee kuvanveistäjä, professori Kimmo Pyykön elämää ja taiteilijanuraa yli 50 vuoden ajalta.

Ilmeikkäitä lapsia, yksinäisiä puita ja omakuvia. Uskonnollisia, surumielisiä teemoja ja Vanamon kukkien herkkyyttä. Kaikkea tätä tarjoaa Einar Ilmonin (1880–1946) näyttely kesällä 2019 Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. Kangasalan oman taidemaalarin näyttelyä on odotettu ja toivottu, ja nyt on sen aika. Einar Ilmoni saa seurakseen muutamia opettajansa Helene Schjerfbeckin maalauksia. Heitä yhdisti samantapainen, hiljainen elämä ja samanlaiset teemat sekä tyylipyrkimykset taiteessaan. Näyttely on esillä 8.6.-1.9.2019.

Serlachius-museot

Taidemuseo Gösta

Kaukana viileä varjo — Pieni näyttely väristä luo tunnelmia ja tarjoaa tietoa väreistä. Miten näemme värit ja miten ne meihin vaikuttavat? Näyttely väristä herättelee katsojissa väreihin liittyviä ajatuksia ja kokemuksia. Samalla se tarjoaa tietoa värien käytöstä ja historiasta. Näyttely on esillä 23.2.-8.9.2019.

Matthew Day Jackson: Maa. Yhdysvaltalaistaiteilija Matthew Day Jacksonin (s. 1974) Serlachius-museoihin toteuttama näyttely Maa vie kävijät tuhannen vuoden päähän aikaan, jolloin maailma on toipunut ihmisen aiheuttamasta tuhosta. Synkkä mutta kiehtova aihe synnytti myös samannimisen roolipelin, josta muodostui lopulta keskeinen osa näyttelykokonaisuutta. Näyttely on esillä 18.5.-29.9.2019.

Gustaf- museo

Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide.

Olga Gummerus-Ehrström (1876–1938) ja Eric O. W. Ehrström (1881–1934) olivat lahjakas ja monipuolinen taiteilijapariskunta, joka on jäänyt lähes unohduksiin Suomen taidehistoriassa. Serlachius-museoissa avautuva suurnäyttely kertoo Ehrströmien taiteesta ja elämästä laajemmin kuin koskaan ennen.

Näyttely levittäytyy kahteen museoon. Serlachius-museo Gustafissa on esillä Eric O. W. Ehrströmin tuotantoa ja luonnoksia sekä pariskunnan elämää ja yhteisiä projekteja. Taidemuseo Göstassa nähdään erityisesti Olga Gummerus-Ehrströmin teoksia, joista useimmat eivät ole koskaan ennen olleet julkisesti esillä. Olgan tuotanto tuokin Suomen naistaiteilijoiden tarinaan oman, hienon lisänsä. Näyttely on avoinna 26.1.2019–12.1.2020 Serlachius-museoissa Gösta ja Gustaf.

23.2.2019–16.2.2020 Gustafissa esillä oleva Johanna Lecklinin Olipa kerran, tässä paikassa -näyttely pureutuu vuoden 1918 sisällissotaan. Taiteilija, kuvataiteen tohtori Johanna Lecklin käsittelee uudessa näyttelyssään Olipa kerran, tässä paikassa Suomen historian kipupistettä, sisällissotaa ja tarkastelee vuoden 1918 tapahtumien mahdollisia vaikutuksia ja jälkiä. Hän etsii historiasta tarinoita ja tapahtumia, joiden avulla voi kertoa myös omasta ajastamme.

Voipaalan taidekeskus