Vaihtuvia näyttelyitä Tampereella

17.03.2020

Tampereen kaupunki sulkee museonsa 17.3. alkaen koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Seuraattehan suoraan museoiden omilta kanavilta tilanteen päivittymistä.

Tampereella ja lähiympäristössä monia mielenkiintoisia pysyviä ja vaihtuvia näyttelyitä – olemme koonneet tähän ajankohtaisia vaihtuvia näyttelyitä. Pysyvistä näyttelyistä löytyy tietoa kohteiden omilta sivuilta.

Muumimuseo

Muumimuseon Observatoriossa on vaihtuvana näyttelynä Muumit ja meri. 15.2.2020 avautuva näyttely vie meidät merelle muumien kanssa. Meri on Muumi-kirjoissa toistuva teema, ja Itämeri oli Tove Janssonille merkittävä inspiraation lähde. Muumilaaksoa ympäröivässä meressä ja muumien tyrskyisissä tarinoissa on kaikuja Janssonille henkilökohtaisesti tärkeästä Itämerestä. Meri piirtää Muumilaakson ääriviivat, samalla tavoin kuin Itämeri Suomen. Tässä näyttelyssä muumit johdattelevat meitä luontoystävälliseen elämäntapaan kirjojen alkuperäiskuvituksin. Näyttely on esillä 15.2.2020–31.1.2021.

Museokeskus Vapriikki

7.6.2019 avautuvassa Teatterikaupunki -näyttelyssä kurkistetaan Tampereen teatterihistoriaan, josta ei tunteita, taisteluita ja tarinoita puutu. Näyttely nostaa esiin kohtauksia perinteikkään teatterikaupungin estradeilta. Keskiössä ovat rakastetut näytelmät Hamletista West Side Storyyn, näyttämöiden tähdet ja jo unohtuneet diivat. Tunnelmalliset valokuvat, nostalgiset näyttämöpuvut, julisteet ja muu esineistö johdattavat museokävijän teatterin taianomaiseen maailmaan. Teatterikaupungin oma näyttämö tarjoaa mahdollisuuden astua estradille ja muuttua näytelmän sankariksi tai konnaksi. Näyttely on esillä 31.1.2021 saakka.

Vapriikki avaa marraskuun 1. päivä näyttelyn, joka johdattelee Ostian, antiikin Rooman satamakaupungin vilkkaaseen elämään. Museovieras pääsee kulkemaan Ostian kaduille ja kujille, jossa lastataan Roomaan meneviä jokilaivoja, käydään kauppaa, palvotaan jumalia, käydään kylpylässä ja viihdytään tavernassa. Nähtävänä on kaupunkiin, asumiseen ja elämiseen liittyviä esineitä: patsaita, amforoita, rahoja, pelimerkkejä, leluja, koruja sekä esineitä, jotka kertovat kauneudenhoidosta, koulunkäynnistä ja orjuudesta. Nuorimmat kävijät voivat osallistua Fortunan kadonneen rahalippaan metsästykseen. Ostia, portti Roomaan -näyttely on esillä 10.5.2020 asti.

Vuoden Luontokuvat -kiertonäyttely saapuu jälleen Vapriikkiin. Näyttely on esillä Galleriassa 14.2.-19.4.2020. Näyttely koostuu kaikista Vuoden Luontokuva 2019 -kilpailussa palkituista kuvista. Kilpailun ja näyttelyn tavoitteena on kertoa suomalaisen luonnon moni-ilmeisyydestä, sen näkymistä ja tapahtumista sekä kuvaajien luonnossa kokemista elämyksistä ja oivalluksista. Näyttelyssä on esillä yhteensä 39 kuvaa. Vuoden Luontokuvaksi valittiin Nisäkkäät -sarjan voittaja, kuhmolaisen Ville Heikkisen kuva ”Karhu ja korppi”.

Tulossa: 24.4.2020– Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi. Näyttely seuraa Tammerkosken rannalle syntyneen tehtaan kehittymistä Pohjoismaiden suurimmaksi teollisuusyritykseksi ja lopulta sen sopeutumista uuteen, savupiipputeollisuuden jälkeiseen aikaan.

Postimuseossa avautuu 14.2. Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -näyttely. Näyttelyn pääosassa ovat suuria ja pieniä tunteita välittävät kirjeet. Kirjeet ovat sekä tavallisten että tunnettujen suomalaisten kirjoittamia. Rakkaus, ilo, jännitys, suru, ikävä, kaipaus ja huoli ovat muun muassa tunteita, jotka kirjeistä nousevat esiin. Näitä, joskus traagisiakin ja toisaalta riemastuttavia kirjeiden tunteita, tulkitsevat näyttelijät Seela Sella ja Esko Roine kuunnelmien muodossa. Näyttely on esillä 14.2.2020-31.1.2021.

Tampereen Taidemuseo

Joseph Alanen: Jugend, 1.2.-24.5.2020

Joseph Alanen (1885–1920) oli yksi keskeisistä Kalevalan kuvittajista. Tamperelaisen työnjohtajan poika on jäänyt taidehistorian marginaaliin pitkälti siitä syystä, että hänen taiteestaan ei ole järjestetty kattavaa näyttelyä. Tampereen taidemuseo nostaa Alasen näyttävästi esiin vuoden 2020 alussa. Museon kaksi kerrosta käsittävä näyttely esittelee laajasti Alasen Kalevala-aiheista tuotantoa, mutta mukana on myös kansanelämän kuvauksia, uskonnollisia aiheita, grafiikkaa ja piirustuksia. Valtaosa näyttelyn teoksista tulee yksityiskokoelmista. Taidemuseoissa Alasen teoksia on vain Tampereen taidemuseossa ja Ateneumissa.

Anna Alapuro, 1.2.–24.5.2020

Samaan aikaan Alasen näyttelyn kanssa avautuu tamperelaisen taidegraafikon Anna Alapuron yksityisnäyttely. Se esittelee Alapuron värikylläistä grafiikkaa viime vuosien ajalta. Alapuro aloitti taiteilijanuransa 1980-luvulla mustavalkoisella grafiikalla, mutta siirtyi pian intensiivisinä hehkuvien, pääosin lämpimistä sävyistä koostuvien värien palettiin. Alapuro toteuttaa teoksensa työläällä carborundum-tekniikalla, mikä vahvojen värien ja teosten suuren koon ohella tekee hänen grafiikanvedoksistaan hyvin maalauksellisia. Teokset tasapainottelevat abstraktin ja esittävän ilmaisun välimaastossa.

Tulossa: 13.6.–30.8.2020 Vuoden nuori taiteilija 2020 – Aapo Huhta

Aapo Huhta on Helsingissä työskentelevä valokuvataiteilija. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2015. Hänen työskentelynsä keskittyy kokeelliseen dokumentarismiin. Valokuvakirjataide ja siihen liittyvät erilaisten metodien ja narratiivien kokeilut ovat merkittävä osa Huhdan työskentelyä. Hän on julkaissut kaksi valokuvakirjaa, Block (Kehrer Verlag, 2015) ja Omatandangole (Kehrer Verlag, 2019), sekä pitänyt yksityisnäyttelyitä Suomen lisäksi Saksassa ja Ruotsissa. Aapo Huhta on järjestyksessä 36. Vuoden nuori taiteilija.

Hiekan Taidemuseo

12.3.2020–17.1.2021 Kaksoiskotka. Esineistöä tsaariajalta.

Sara Hildénin taidemuseo

1.2.-17.5.2020 Still Still Life. Still Still Life on katsaus asetelman genreen ja niihin tulkintoihin sekä muotoihin, joita asetelma on saanut modernissa ja nykytaiteessa. Näyttelyn teoksia yhdistää näkökulma asetelmaan ja asetelmallisuuteen. Aiheina ovat näkyvän maailman objektit: usein arkiset käyttöesineet, ruoka-aineet tai luontokappaleet. Yhteisenä piirteenä on kohteen tarkka havainnoiminen sekä ilmaisu, joka vangitsee pintaan liittyvän materiaalin tunnun ja kauneuden. Pinta kuitenkin rikkoutuu, kun katse kääntyy takaisin katsojaan.

Sara Hildénin säätiön kokoelmataiteilijoista teoksia on esillä seuraavilta taiteilijoilta: Hans-Christian Berg, Fernando Botero, Claudio Bravo, Jacob Dahlgren, Berlinde De Bruyckere, Susanne Gottberg, Juan Gris, Daniel Jacoby, Antero Kahila, Pentti Kaskipuro, Arto Korhonen, Fernand Léger, Li Mingzhu, Heikki Marila, Huang Yan, Giorgio Morandi, Inka Nieminen, Pablo Picasso, Anna Retulainen, Nicolas de Staël, Toni R. Toivonen, Anu Tuominen ja Klaus Weber. Näyttelyä varten teoksia lainataan seuraavilta nykytaiteilijoilta: Greta Alfaro, Saara Ekström, Nir Hod, Elina Juopperi ja Zhanna Kadyrova.

Poliisimuseo

Järjestys romahtaa 1917 – Kun viha muuttui hyveeksi ja kosto ansioksi tarkastelee aikaa, jolloin kansa ”hullaantui” vapaudesta. Samaan aikaan pystymetsästä värvätty poliisi tarkkaili kansalaisten vapausajatuksia. Mitä tapahtuu, kun poliisi on puolueellinen eikä järjestysvalta nauti kansalaisten luottamusta? Valtion poliisikoulun ja poliisikoulutuksen perustamisesta tulee vuonna 2018 kuluneeksi sata vuotta. Poliisikoulutuksen kehittymisestä kertova näyttely Muodollisesti pätevä viittaa poliisin pätevyysvaatimusten muutoksiin tarjoten sekä katsottavaa että koettavaa. Selviäisitkö itse poliisikoulutuksen kuntokokeista tai “palikkatestistä”?

Työväenmuseo Werstas

Höyrykonemuseo esittelee Suomen suurinta höyrykonetta alkuperäisellä paikallaan. Koneen vauhtipyörä on halkaisijaltaan huimat kahdeksan metriä ja tehoja löytyi 1600 hevosvoimaa. Konetta käytettiin Finlaysonin tehtaalla 1900-luvun alussa. Näyttely Meirän kaupunki kertoo tehdaskaupungin työväen elämästä 1900-luvun eri vuosikymmenillä. Näyttelyssä voit astella osuuskauppaan ja työväentalon tunnelmaan. Vapauden museo on Työväenmuseo Werstaan toteuttama suurnäyttely, joka tarkastelee suomalaista yhteiskuntaa sekä itsenäisyyden ajan historiaa vapauden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Kantaaottavan näyttelyn päähenkilöitä ovat suurmiesten sijaan tavalliset suomalaiset ja erilaiset vähemmistöt.

Vaihtuvana näyttelynä Mestari-salissa nähdään 24.1.-19.4.2020 välisenä aikana Joel Karppasen näyttely Alhaisolauluja. Runoilija Kössi Kaatran vuonna 1922 julkaistun runokokoelman mukaan nimetty Joel Karppasen näyttely Alhaisolauluja tarkastelee suomalaista työväenliikettä ja punaista Kemiä. Suomen vasemmistolaisimman kaupungin kautta avautuu tuore näkökulma poliittiseen historiaamme ja nykyhetkeen.

21.2.-29.11.2020 Muistoja Finlaysonilta – tehdasalueen 200 vuotta. Muistoja Finlaysonilta -näyttely kertoo tehdasalueella 200 vuoden aikana työtä tehneiden ihmisten kokemuksista. Näyttely esittelee kutojan 1800-luvun puolivälistä, portinvartijan, 1900-luvun työväenyhdistyksen aktiivi Ida Vihurin, kirjailija ja työmies Väinö Linnan sekä pääluottamusmies Airi Mäkisen sekä näiden ajatuksia tehtaasta ja tehdastyöstä. Lisäksi näyttelyssä on henkilökuvia alueella nykyisin työskentelevistä henkilöistä.

Lenin-museo

Näyttelyn vaihtuva teemaosio käsittelee tällä hetkellä sosialistista lapsuutta sosialistisissa maissa sekä sosialismiin tukeutuneissa perheissä 1970–1990 -luvuilla. Osiossa pääsee kuuntelemaan Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan alueella sekä Suomessa varttuneiden ihmisten muistoja ja kurkistamaan suomalaisen pioneerilapsen huoneeseen. Lisäksi näyttelyssä voi katsoa nostalgisia lastenohjelmia eri puolilta Itä-Eurooppaa, kuunnella vanhoja lastenlauluja ja kokeilla Tetris-tietokonepelin varhaista versiota vuodelta 1984.

Museo Milavida

Aina mukana – käsilaukun vuosisata 21.2.–13.9.2020. Nykynainen ei poistu kotoaan ilman laukkuaan, mutta aina se ei ole ollut vain naisellinen ja muodikas asuste. Esihistoriallisella ajalla erilaisiin nahkapusseihin koottiin marjoja ja hedelmiä ja keskiajalla miehet kantoivat vyötäröllään rahaa ja amuletteja pienissä nahkalaukuissa. Varsinainen kädessä kannettava pussukan mallinen naisten laukku syntyi 1700-luvun lopulla Englannissa vaatemuodin muuttuessa vartalonmyötäisemmäksi. Ensimmäiset laukkubrändit, kuten Vuitton ja Hermes, syntyivät 1800-luvun lopulla. Aina mukana, käsilaukun vuosisata -näyttely tarkastelee naisten käsilaukkumuotia vuosina 1920–2020. Näyttely esittelee noin 50 ikonista käsilaukkua, joista monet ovat muuttuneet klassikoiksi kuuluisien kantajiensa vuoksi. Näyttelyssä ovat laukkuineen mukana Marlene Dietrich, Grace Kelly, Jaqueline Kennedy-Onassis ja Prinsessa Diana. Laukut on koottu näyttelyksi italialaisista yksityiskokoelmista.

Serlachius-museot

Taidemuseo Gösta

Toimintamuisti 21.3.2020—30.8.2020. Petri Eskelisen interaktiivisia veistoksia. Interaktiivisista puuveistoksistaan tunnettu Petri Eskelinen työskentelee teknisen kokeilujen kautta. Viime aikoina hän on tehnyt kokeita kasveilla tutkien niiden kykyä ajatella ja muistaa. Toimintamuisti-näyttelyn liikkuvat veistokset Laumaeläin ja Halaamisen mekaniikka heräävät hetkeksi eloon katsojan käyttäessä niitä. Laumaeläin kertoo hetkellisten ryhmien muodostumisesta ja niiden hauraudesta, kun jopa yksitoista ihmistä kerrallaan istuu keinumaan sen istuimille.

Taiteilijoita ja malleja 25.4.2020—4.10.2020. Rodney Grahamin valeasuisia omakuvia. Arvostettu kanadalaistaiteilija Rodney Graham tuo Serlachius-museo Göstaan valeasuisia omakuviaan, joista hänet tunnetaan. Rodney Graham (s. 1949) asuu ja työskentelee Vancouverissa. Hän on maansa arvostetuimpia nykytaiteilijoita ja esiintynyt laajasti eri puolilla maailmaa. Grahamin näyttely Serlachius-museo Göstassa on hänen ensiesiintymisensä Suomessa.

Taidemuseo Gustaf

Selluportin takana, 29.2.2020 alkaen. Sellutehtaan hahmo on monelle tuttu, mutta mitä tapahtuukaan tehdasaitojen sisäpuolella? Haastatteluihin pohjautuva näyttely kertoo sellun valmistuksesta Mäntässä.

Glamour — Pukuloistoa valkokankaalla 30.5.2020—20.9.2020. Glamour – Pukuloistoa valkokankaalla esittelee Rooman legendaarisen teatteri- ja elokuvapuvustamon Tirelli Costumin palkittuja pukuja klassikkoelokuvista. Pukujen lisäksi näyttelyyn kuuluu koruja, pukuluonnoksia, kangasnäytteitä, puvustajien, ohjaajien, ja käsityöläisten haastatteluja sekä valokuvamateriaalia puvustamon arkipäivästä.

Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide, 26.1.2019–3.5.2020 Serlachius-museo Gustaf. Lahjakkaan taiteilijapariskunnan tuotantoa esitellään laajemmin kuin koskaan ennen. Taiteilijat Eric O. W. Ehrström ja Olga Gummerus-Ehrstöm ovat suomalaisen taidehistorian tuntemattomia. Suuri osa näyttelyssä nähtävistä teoksista ja luonnoksista on esillä ensimmäistä kertaa. Gustaf-museon näyttelyssä esitellään Ehrstömien henkilöhistoriaa, Ericin taideteollisuutta sekä pariskunnan yhteistyötä Gösta Serlachiuksen kanssa. Näyttely pohjautuu pitkäaikaiseen luettelointi- ja tutkimustyöhön, jonka tuloksena taiteilijapariskunnan 1930-luvun puolivälissä Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle lahjoittamaa kokoelmaa saadaan esille laajasti.

Voipaalan taidekeskus

Voipaalan taidekeskuksella on kaksi näyttelyä ihmisyydestä ja eläimyydestä. Taidekeskuksen kahdessa kerroksessa on kevään ajan esillä Raija Jokisen yksityisnäyttely sekä kolmen tamperelaisen kuvataiteilijan ryhmänäyttely. Näyttelyt ovat esillä 15.2.-19.4.2020.

Aiheita – Raija Jokinen

Taiteilija Raija Jokinen koostaa kuvia arkisen olemisen tilanteista ja käänteistä kuitu kerrallaan. Keskiössä on ihmisen hahmo, tyyppi, joka on kuka vaan ja jossa heijastuvat sisäiset ja ympäristön tunnelmat. Ulkoinen vaikuttaa sisäiseen ja päinvastoin, mutta missä kulkee rajapinta niiden välillä?

Lumijäljissä – Johanna Lonka, Hannamari Matikainen, Tiina Poutanen

Alakerran näyttelyhuoneissa on esillä kolmen kuvataiteilijan ryhmänäyttely. Huoneisiin rakentuva talvinen maailma sisältää ainutlaatuisen lajiston sekä kolme erilaista tapaa havainnoida ympäristöään tai itseään osana ympäristöä. Näyttelyssä on esillä tutkielmia, piirroksia, maalauksia, veistosinstallaatioita ja näiden yhdistelmiä. Moninaisista materiaaleista kootut teokset kurottautuvat toisiaan kohden ja katsojalle jää tekijän jäljittämisen ilo.

Tulossa: 26.4. – 28.5. Kuvataide- ja käsityökoulu Emilin vuosinäyttely

Tulossa: 13.6. – 30.8. Ceramega 2020 – Valtakunnallinen keramiikkataiteen suurnäyttely