Vaihtuvia näyttelyitä Tampereella

Tampereella ja lähiympäristössä monia mielenkiintoisia pysyviä ja vaihtuvia näyttelyitä – olemme koonneet tähän ajankohtaisia vaihtuvia näyttelyitä. Pysyvistä näyttelyistä löytyy tietoa kohteiden omilta sivuilta.

Muumimuseo

Muumimuseon Observatoriossa on vaihtuvana näyttelynä Muumianimaatiot – Seikkailuja ja turvallisuudentunnetta. Muumimuseon vaihtuva näyttely kertoo muumianimaatioiden historiasta. Tove Janssonin rakastetuista muumikirjoista on vuosien varrella tehty monenlaisia tulkintoja. Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että muistoja muumianimaatioista löytyy melkein 60 vuoden takaa. Muumianimaatiot-näyttelyssä voi istahtaa alas ja nauliutua jälleen ruudun ääreen. Näyttelyn televisioissa pyörivät erityyliset, erilaisilla tekniikoilla tehdyt muumianimaatiojaksot. Mukana on jakso japanilaisesta animaatiosta, jota ei ole aikaisemmin saatu näyttää Japanin ulkopuolella. Näyttely avaa kolmen eri aikakauden animaation tekoprosessia, myös uusinta eli Gutsy Animationsin Muumilaaksoa. Esillä on muun muassa käsikirjoitusversioita, käsin piirrettyjä luonnoksia, valmiita hahmopiirroksia, kolmiulotteisia malleja, ääninäytteitä ja digitaalisia animaatioluonnoksia. Näyttely on esillä 25.4.2019-26.1.2020.

Museokeskus Vapriikki

Museokeskus Vapriikin vaihtuvat näyttelyt

Tampereen Taidemuseo

7.9.2019 – 5.1.2020 Osamu Tezuka – Mangan jumala ja MangaMania!

Tampereen taidemuseossa avautuu syyskuussa kaksi merkittävää japanilaisen manga-taiteen näyttelyä. Japanilaisen mangan luojaksi ja jumalaksi nimitetyn Osamu Tezukan (1928–1989) originaaliteoksista koostuva näyttely Osamu Tezuka – Mangan jumala on hänen ensimmäinen museonäyttelynsä Euroopassa. Se on toteutettu yhteistyössä tokiolaisen Osamu Tezuka Productionin kanssa ja kattaa museon keski- ja yläkerroksen. Alakerran MangaMania! -näyttely käsittelee mangaa taiteenlajina ja kulttuurisena ilmiönä. Nykyaikaisen mangan perustajan Osamu Tezukan näyttelyssä on esillä noin 200 originaaliteosta hänen uransa eri vaiheilta. Näyttelyssä nähdään Tezukan tunnetuimpia sankarillisia sarjakuvahahmoja urhoollisesta Atom-robotista mangan ensimmäiseen taikatyttöön Princess Knightiin. Tampereen taidemuseon manga-näyttelyt on suunnattu eri ikäisille kävijöille, manga-harrastajille ja niille, jotka haluavat tutustua mangaan ensi kertaa. Näyttelyiden ohessa järjestetään useita manga- ja Japani-teemaisia tapahtumia.

Hiekan Taidemuseo

TULOSSA 3.10.2019–9.2.2020 Vanhan hopean kertomaa. Näyttely tuotetaan yhdessä Vaasan kaupungin museoiden kanssa. Näyttelyssä esitellään ulkomaisten ja kotimaisten hopeaseppien tuotantoa 1600-luvulta aina 1900-luvulle saakka. Näyttelyyn tulee esille runsas määrä hopeaesineitä Vaasan kaupungin museoiden ja Hiekan taidemuseon kokoelmista. Esillä on myös näyttelyyn liittyvää kuvataidetta ja muuta esineistöä.

Sara Hildénin taidemuseo

14.9.2019-12.1.2020. Sara Hildénin taidemuseo esittelee Juhani Harrin (1939–2003) laajan takautuvan näyttelyn, joka jatkaa Sara Hildénin säätiön kokoelmataiteilijoiden esittelyjen sarjaa. Juhani Harri oli uusrealismista ammentava suomalaisen esinetaiteen uranuurtaja. Harri tunnetaan seinälle ripustettavista kaapeistaan, joiden sisään rakentuu erilaisia esine- ja materiaalisommitelmia. Murrettu värimaailma on harkittu. Runollisiin teoksiin sisältyy salaperäistä, tunnevoimaista kerrontaa. Harrin keskeisenä pyrkimyksenä oli ajan kuvaaminen ja sen katoavan luonteen ikuistaminen.

Poliisimuseo

Järjestys romahtaa 1917 – Kun viha muuttui hyveeksi ja kosto ansioksi tarkastelee aikaa, jolloin kansa ”hullaantui” vapaudesta. Samaan aikaan pystymetsästä värvätty poliisi tarkkaili kansalaisten vapausajatuksia. Mitä tapahtuu, kun poliisi on puolueellinen eikä järjestysvalta nauti kansalaisten luottamusta? Valtion poliisikoulun ja poliisikoulutuksen perustamisesta tulee vuonna 2018 kuluneeksi sata vuotta. Poliisikoulutuksen kehittymisestä kertova näyttely Muodollisesti pätevä viittaa poliisin pätevyysvaatimusten muutoksiin tarjoten sekä katsottavaa että koettavaa. Selviäisitkö itse poliisikoulutuksen kuntokokeista tai “palikkatestistä”?

Työväenmuseo Werstas

Höyrykonemuseo esittelee Suomen suurinta höyrykonetta alkuperäisellä paikallaan. Koneen vauhtipyörä on halkaisijaltaan huimat kahdeksan metriä ja tehoja löytyi 1600 hevosvoimaa. Konetta käytettiin Finlaysonin tehtaalla 1900-luvun alussa. Näyttely Meirän kaupunki kertoo tehdaskaupungin työväen elämästä 1900-luvun eri vuosikymmenillä. Näyttelyssä voit astella osuuskauppaan ja työväentalon tunnelmaan. Vapauden museo on Työväenmuseo Werstaan toteuttama suurnäyttely, joka tarkastelee suomalaista yhteiskuntaa sekä itsenäisyyden ajan historiaa vapauden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Kantaaottavan näyttelyn päähenkilöitä ovat suurmiesten sijaan tavalliset suomalaiset ja erilaiset vähemmistöt.

Lastentarhanopettajien tarina -näyttelyssä kerrotaan lastentarhanopettajien työstä ja sen muutoksista 1800-luvun lopusta ensimmäisten lastentarhojen perustamisesta aina nykypäivän tilanteeseen saakka. Näyttelyssä on myös lapsille paljon nähtävää ja tekemistä: voi kokeilla 1900-luvun alun työkasvatuksen pyykinpesua ja pihatöitä, pelata muistipeliä tai rakennella Fröbelin palikoilla. Näyttelystä löytyy myös kokonainen pieni leikkikaupunki taloineen, puistoineen ja hahmoineen leikittäväksi. Näyttely on esillä 4.4.-8.12.2019.

Työmiehen lauantai on näyttely suomalaisen työkansan alkoholikulttuurista. Sata vuotta sitten 1919 viinan viettelyksiä yritettiin hillitä kieltolailla. Koko 1920-lukua leimanneena kuivaksi tarkoitettuna kautena ei saanut myydä eikä valmistaa alkoholijuomia. Siitä huolimatta muodostui lähes 13 vuotta kestäneestä ajanjaksosta varsin kostea. Nautintojen kieltämisen ja sallimisen kautta on hallittu maailmaa, minkä vuoksi alkoholikysymykset ovat olleet tärkeitä valtiovallalle. Kieltolaki ongelmineen muodostaa lähtökohdan, mutta näyttelyssä taustoitetaan alkoholikulttuuria 1800-luvun juomalakkoliikkeenkin kera, joka oli työväenliikkeen radikaalia vastarintaa. Näyttely kertoo myös kotipolton vastaisesta taistelusta, keskioluen vapautumisesta vuonna 1969 ruokakaupoissa myytäväksi sekä mainonnan, päihdetyön ja EU-aikakauden vaikutuksista. Suomalaiset ovat suhtautuneet aina intohimoisesti alkoholiin – joko puolesta tai vastaan -, ja keskustelu on käynyt vilkkaana vuosikymmenestä toiseen. Oluen tarina kulkee näyttelyssä tärkeänä teema, koska oluenjuonti on ollut myös työväen harrastus ammoisista ajoista lähtien. Työmiehen lauantai -näyttely on esillä 30.5.2019-5.1.2020.

Lenin-museo

Näyttelyn vaihtuva teemaosio käsittelee tällä hetkellä sosialistista lapsuutta sosialistisissa maissa sekä sosialismiin tukeutuneissa perheissä 1970–1990 -luvuilla. Osiossa pääsee kuuntelemaan Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan alueella sekä Suomessa varttuneiden ihmisten muistoja ja kurkistamaan suomalaisen pioneerilapsen huoneeseen. Lisäksi näyttelyssä voi katsoa nostalgisia lastenohjelmia eri puolilta Itä-Eurooppaa, kuunnella vanhoja lastenlauluja ja kokeilla Tetris-tietokonepelin varhaista versiota vuodelta 1984.

Emil Aaltosen museo

Emil Aaltonen 150 vuotta, 29.8.-15.12.2019. Tehtailija Emil Aaltosen syntymästä tulee 29.8.2019 kuluneeksi 150 vuotta. Emil Aaltosen museon juhlanäyttely pureutuu vuorineuvos Aaltosen henkilöön useista eri näkökulmista. Tehtailija Emil Aaltonen tunnettiin Tampereella vaativana työnantajana, mutta myös syvän oikeudenmukaisuuden tunnon omaavana ihmisenä. Niin työelämässä kuin elämässä muutenkin Emil Aaltosen johtoajatuksena oli palvelu; toisen hyvinvointi vaikutti myös omaan hyvinvointiin. Elämä oli Aaltoselle myös jatkuvaa itsensä haastamista: “Elämä on taistelua, se on taistelua itsensä ja taipumustensa kanssa. Itsensä voittaminen on suurin voitto.”

Museo Milavida

12.4.2019-2.2.2020 Ambiente – Timo Sarpanevan painokankaita. Museo Milavidassa avautuu 12.4. uusi näyttely, joka esittelee Timo Sarpanevan suunnittelemia Tampellan Lapinniemen puuvillatehtaalla painettuja Ambiente-kankaita. Värikkäät ja energiset Ambiente-kankaat edustavat 60-luvun näyttävää huippudesignia ja tamperelaista osaamista parhaimmillaan. Timo Sarpaneva (1926–2006) oli maailman tunnetuimpia lasitaiteilijoita ja monipuolisen uran tehnyt muotoilija, jonka tuotanto valloitti sekä muotoilupiirit että kodinsisustajat. Hän kuului Suomen 1950- ja 1960-luvun kultakauden muotoilijoihin, joiden töitä vietiin ympäri maailman ja jotka loivat Finnish Design -käsitteen. Lasi lienee ollut Sarpanevan omin materiaali, mutta hänen työnsä kattoi myös muut materiaalit tekstiilistä teräkseen. Sarpaneva keksi Ambiente-tekniikan työskennellessään Rosenlewin paperitehtaalla Porissa, kun rikkoutunut kone roiski väriä yllättävällä tavalla. Tätä sattumanvaraisuutta Sarpaneva tahtoi jalostaa pidemmälle. Museo Milavidan näyttelyssä on esillä runsas valikoima Ambiente-malleja vuodesta 1965 aina 1970-luvun alkuun, pääasiassa Tampereen museoiden omista kokoelmista.

Kurun onnettomuudesta 90v – näyttely. Museo Milavidassa Näsilinnassa on esillä 29.8.-17.11.2019 valokuvanäyttely, joka kertoo 90 vuotta sitten tapahtuneesta höyrylaiva Kurun haaksirikosta. Höyrylaiva Kurun uppoaminen on Suomen sisävesiliikenteen suurin haaksirikko. Se on myös suurin yksittäinen Tampereella tapahtunut onnettomuus. Onnettomuuden syiksi on esitetty rajua myrskyä ja laivaan edellisenä vuonna tehtyjä teknisiä muutostöitä, jotka tekivät Kurusta myrskyn uhrin. Näyttelyssä kerrotaan onnettomuudesta, pelastustöistä ja haaksirikon jälkeisistä päivistä valokuvin. Aamulehden valokuvaajan Veikko Kannisen onnettomuuspaikalta ottamat valokuvat todistavat järkyttävää murhenäytelmää.

Kimmo Pyykkö -taidemuseo

Kimmo Pyykkö -taidemuseon pysyvä näyttely on Kimmo Pyykkö: Pitkän matkan ateljee, joka esittelee kuvanveistäjä, professori Kimmo Pyykön elämää ja taiteilijanuraa yli 50 vuoden ajalta.

Kangasala-talon Galleriassa on esillä 3.9.2019-29.9.2019 tamperelaisen kuvataiteilija Soile Jääskeläisen näyttely Ajan kerrostumia. Soile Jääskeläisen näyttelyn teokset ovat valmistuneet vuosina 2018 – 2019. Tekniikkana hän on käyttänyt akryylimaalausta, piirustushiiltä ja pastelliliituja paperille.

Syksyllä 2019 museossa nähdään omaleimaisen ja monipuolisen taiteilijan, professori Riitta Nelimarkan näyttely Bardo Bardo – teoksia alitajunnan labyrinteistä. Nelimarkan alter ego Elise seuralaisineen ja muut tarinalliset hahmot valloittavat taidemuseon näyttelytilat. Taidemuseon kaksi kerrosta kattava näyttely esittelee taiteilija Riitta Nelimarkan teoksia noin kymmenen vuoden ajalta: villareliefejä, piirustuksia, grafiikkaa, maalauksia, photomontaaseja, animaatioita ja lasi- sekä villaveistoksia, joista uusimmat ovat vuodelta 2019. Riitta Nelimarkan näyttely on esillä Kimmo Pyykkö -taidemuseossa 21.9.2019 -5.1.2020.

Serlachius-museot

Taidemuseo Gösta

TULOSSA Irlantilaisen taiteilijan Gerard Byrnen kiitetty videoinstallaatio In Our Time luo tutkielman radiosta ajan mallina ja herättää kysymyksiä kollektiivisesta muistista sekä yhteisöllisyydestä. In Our Time kuvaa kuvitteellisen kaupallisen radioaseman rutiineja, Ajallisesti teos sijoittuu jonnekin 1970–80-lukujen paikkeille tarkentumatta kiinteästi mihinkään aikakauteen. Radion rytmisesti toistuvaa ominaislaatua sekä ajattomia pop-klassikoita käyttäen Byrne on luonut tutkielman radiosta ajan mallina ja herättää kysymyksiä kollektiivisesta muistista ja yhteisöllisyydestä. Näyttely on esillä Serlachius-museo Göstassa 21.9.2019-8.3.2020.

TULOSSA Onnea etsimässä – Italian nykytaidetta. Italian kiinnostavimmat nykytaiteilijat pääsevät esille näyttelyssä Onnea etsimässä – Italian nykytaidetta. Useimmat taiteilijoista ovat ensi kertaa esillä Suomessa. Monille heistä luovuus ja energia ovat merkinneet vastavoimaa Italiaan vuonna 2008 iskeneelle taloudelliselle ja poliittiselle kriisille. Onnen etsiminen on punaisena lankana ryhmänäyttelyssä, joka kokoaa pohjoisen ja eteläisen Italian alueelta yhteen kaikkiaan 14 taiteilijaa. Näyttelyssä Italian nykytaiteen kirjo esittäytyy laajana ja raikkaana, aivan toisenlaisena kuin perinteinen käsityksemme italialaisesta taiteesta antaisi odottaa. Näyttely on esillä Serlachius-museo Göstassa 26.10.2019-29.3.2020.

Matthew Day Jackson: Maa. Yhdysvaltalaistaiteilija Matthew Day Jacksonin (s. 1974) Serlachius-museoihin toteuttama näyttely Maa vie kävijät tuhannen vuoden päähän aikaan, jolloin maailma on toipunut ihmisen aiheuttamasta tuhosta. Synkkä mutta kiehtova aihe synnytti myös samannimisen roolipelin, josta muodostui lopulta keskeinen osa näyttelykokonaisuutta. Näyttely on esillä 18.5.-29.9.2019.

Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide.

Olga Gummerus-Ehrström (1876–1938) ja Eric O. W. Ehrström (1881–1934) olivat lahjakas ja monipuolinen taiteilijapariskunta, joka on jäänyt lähes unohduksiin Suomen taidehistoriassa. Serlachius-museoissa avautuva suurnäyttely kertoo Ehrströmien taiteesta ja elämästä laajemmin kuin koskaan ennen.

Näyttely levittäytyy kahteen museoon. Serlachius-museo Gustafissa on esillä Eric O. W. Ehrströmin tuotantoa ja luonnoksia sekä pariskunnan elämää ja yhteisiä projekteja. Taidemuseo Göstassa nähdään erityisesti Olga Gummerus-Ehrströmin teoksia, joista useimmat eivät ole koskaan ennen olleet julkisesti esillä. Olgan tuotanto tuokin Suomen naistaiteilijoiden tarinaan oman, hienon lisänsä. Näyttely on avoinna 26.1.2019–12.1.2020 Serlachius-museoissa Gösta ja Gustaf.

Gustaf- museo

23.2.2019–16.2.2020 Gustafissa esillä oleva Johanna Lecklinin Olipa kerran, tässä paikassa -näyttely pureutuu vuoden 1918 sisällissotaan. Taiteilija, kuvataiteen tohtori Johanna Lecklin käsittelee uudessa näyttelyssään Olipa kerran, tässä paikassa Suomen historian kipupistettä, sisällissotaa ja tarkastelee vuoden 1918 tapahtumien mahdollisia vaikutuksia ja jälkiä. Hän etsii historiasta tarinoita ja tapahtumia, joiden avulla voi kertoa myös omasta ajastamme.

Voipaalan taidekeskus