Vaihtuvia näyttelyitä Tampereella

15.01.2020

Tampereella ja lähiympäristössä monia mielenkiintoisia pysyviä ja vaihtuvia näyttelyitä – olemme koonneet tähän ajankohtaisia vaihtuvia näyttelyitä. Pysyvistä näyttelyistä löytyy tietoa kohteiden omilta sivuilta.

Muumimuseo

Muumimuseon Observatoriossa on vaihtuvana näyttelynä Muumianimaatiot – Seikkailuja ja turvallisuudentunnetta. Muumimuseon vaihtuva näyttely kertoo muumianimaatioiden historiasta. Tove Janssonin rakastetuista muumikirjoista on vuosien varrella tehty monenlaisia tulkintoja. Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että muistoja muumianimaatioista löytyy melkein 60 vuoden takaa. Muumianimaatiot-näyttelyssä voi istahtaa alas ja nauliutua jälleen ruudun ääreen. Näyttelyn televisioissa pyörivät erityyliset, erilaisilla tekniikoilla tehdyt muumianimaatiojaksot. Mukana on jakso japanilaisesta animaatiosta, jota ei ole aikaisemmin saatu näyttää Japanin ulkopuolella. Näyttely avaa kolmen eri aikakauden animaation tekoprosessia, myös uusinta eli Gutsy Animationsin Muumilaaksoa. Esillä on muun muassa käsikirjoitusversioita, käsin piirrettyjä luonnoksia, valmiita hahmopiirroksia, kolmiulotteisia malleja, ääninäytteitä ja digitaalisia animaatioluonnoksia. Näyttely on esillä 25.4.2019-26.1.2020.

Tulossa: 15.2.2020–31.1.2021 Muumit ja meri

Museokeskus Vapriikki

Museokeskus Vapriikin vaihtuvat näyttelyt

7.6.2019 avautuvassa Teatterikaupunki -näyttelyssä kurkistetaan Tampereen teatterihistoriaan, josta ei tunteita, taisteluita ja tarinoita puutu. Näyttely nostaa esiin kohtauksia perinteikkään teatterikaupungin estradeilta. Keskiössä ovat rakastetut näytelmät Hamletista West Side Storyyn, näyttämöiden tähdet ja jo unohtuneet diivat. Tunnelmalliset valokuvat, nostalgiset näyttämöpuvut, julisteet ja muu esineistö johdattavat museokävijän teatterin taianomaiseen maailmaan. Teatterikaupungin oma näyttämö tarjoaa mahdollisuuden astua estradille ja muuttua näytelmän sankariksi tai konnaksi. Näyttely on esillä 31.1.2021 saakka.

Vapriikki avaa marraskuun 1. päivä näyttelyn, joka johdattelee Ostian, antiikin Rooman satamakaupungin vilkkaaseen elämään. Museovieras pääsee kulkemaan Ostian kaduille ja kujille, jossa lastataan Roomaan meneviä jokilaivoja, käydään kauppaa, palvotaan jumalia, käydään kylpylässä ja viihdytään tavernassa. Nähtävänä on kaupunkiin, asumiseen ja elämiseen liittyviä esineitä: patsaita, amforoita, rahoja, pelimerkkejä, leluja, koruja sekä esineitä, jotka kertovat kauneudenhoidosta, koulunkäynnistä ja orjuudesta. Nuorimmat kävijät voivat osallistua Fortunan kadonneen rahalippaan metsästykseen. Ostia, portti Roomaan -näyttely on esillä 10.5.2020 asti.

Pelimuseon Studiossa avautuva Pelien Kalevala -näyttely esittelee yhdeksän Kalevalasta inspiraationsa saanutta peliä ja läpileikkauksia pelimaailman ja kalevalaisen kulttuuriperinnön yhtymäkohdista yli sadan vuoden ajalta. Näyttely on esillä 13.12.2019-29.3.2020.

Tampereen Taidemuseo

Tulossa: 1.2.-24.5.2020 Joseph Alanen- Jugend

Joseph Alanen (1885–1920) oli yksi keskeisistä Kalevalan kuvittajista. Alasen näyttely esittelee laajasti hänen Kalevala-aiheista tuotantoaan, mutta mukana on myös kansanelämän kuvauksia, uskonnollisia aiheita, grafiikkaa ja piirustuksia. Valtaosa näyttelyn teoksista tulee yksityiskokoelmista. Taidemuseoissa Alasen teoksia on vain Tampereen taidemuseossa ja Ateneumissa. Alasen näkemys Kalevalasta oli pitkälti tyylitelty. Henkilöhahmot ovat kaavamaisia, litteitä ja dekoratiivisia. Jugend-vaikutteet ovat ilmeisiä. Temperatekniikka ja koristeellisuus antavat gobeliinimaisen vaikutelman. Alanen kuoli 34-vuotiaana espanjantautiin. Tästä huolimatta hän ehti maalata lähes sata Kalevala-aiheista teosta.

Tulossa: 1.2.-22.3.2020 Anna Alapuro

Samaan aikaan Alasen näyttelyn kanssa avautuu tamperelaisen taidegraafikon Anna Alapuron (s.1953) yksityisnäyttely. Se esittelee Alapuron värikylläistä grafiikkaa viime vuosien ajalta. Alapuro aloitti taiteilijanuransa 1980-luvulla mustavalkoisella grafiikalla, mutta siirtyi pian intensiivisinä hehkuvien, pääosin lämpimistä sävyistä koostuvien värien palettiin. Alapuro toteuttaa teoksensa työläällä carborundum-tekniikalla, mikä vahvojen värien ja teosten suuren koon ohella tekee hänen grafiikanvedoksistaan hyvin maalauksellisia. Teokset tasapainottelevat abstraktin ja esittävän ilmaisun välimaastossa.

Tulossa: 28.3.-24.5.2020 Ilkka Väätti

Tamperelaisen kuvataiteilijan Ilkka Väätin (s. 1955) näyttely esittelee hänen uusinta tuotantoaan vuosilta 2017–20. Yli kolmestakymmenestä maalauksesta ja kahdesta arkkitektonista koostuva teoskokonaisuus Hommage – joka tarkoittaa kunnianosoitusta – perustuu Väätin tulkintoihin niin modernin taiteen historian tunnetuimpiin kuuluvien kuin vähemmän huomiota saaneiden taiteilijoiden teoksista. Esikuvana olleet maalaukset edustavat tyyliltään geometrista abstraktismia, ja ne ovat syntyneet vuosien 1906–1940 välillä.

Tulossa: 13.6.-30.8.2020 Vuoden nuori taitelija 2020 – Aapo Huhta

Aapo Huhta on Helsingissä työskentelevä valokuvataiteilija. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2015. Hänen työskentelynsä keskittyy kokeelliseen dokumentarismiin. Valokuvakirjataide ja siihen liittyvät erilaisten metodien ja narratiivien kokeilut ovat merkittävä osa Huhdan työskentelyä. Hän on julkaissut kaksi valokuvakirjaa, Block (Kehrer Verlag, 2015) ja Omatandangole (Kehrer Verlag, 2019), sekä pitänyt yksityisnäyttelyitä Suomen lisäksi Saksassa ja Ruotsissa. Aapo Huhta on järjestyksessä 36. Vuoden nuori taiteilija.

Tulossa: 13.6.-30.8.2020 Backlight 2020

Space Works -näyttely on osa Backlight2020, Related Realities – Todellisuudet kohtaavat -valokuvatapahtumaa. Space Works tutkii ja koettelee suhdettamme avaruuteen. Näyttely koostuu nykytaideteoksista, jotka käsittelevät toivoa ja mahdollisuuksia mutta myös uhkia ja epäilyjä, joita kohdistamme kotiplaneettamme ulkopuoliseen äärettömään maailmankaikkeuteen.

Tulossa: 19.9.2020-10.1.2021 Tampereen taiteilijaseura Ry:n 100-vuotisjuhlanäyttely

Tampereen taidemuseo kunnioittaa 100-vuotisjuhlaa viettävää Taiteilijaseuraa museon kaikki kolme kerrosta kattavalla näyttelyllä, jossa esitellään taidetta seuran koko historian ajalta. Näyttelyn ajallinen painotus tulee olemaan nuorten, alle 35-vuotiaiden taiteessa.

Hiekan Taidemuseo

3.10.2019–9.2.2020 Vanhan hopean kertomaa. Näyttely tuotetaan yhdessä Vaasan kaupungin museoiden kanssa. Näyttelyssä esitellään ulkomaisten ja kotimaisten hopeaseppien tuotantoa 1600-luvulta aina 1900-luvulle saakka. Näyttelyyn tulee esille runsas määrä hopeaesineitä Vaasan kaupungin museoiden ja Hiekan taidemuseon kokoelmista. Esillä on myös näyttelyyn liittyvää kuvataidetta ja muuta esineistöä.

Sara Hildénin taidemuseo

Tulossa: 1.2.-17.5.2020 Still Still Life

Still Still Life on katsaus asetelman genreen ja niihin tulkintoihin sekä muotoihin, joita asetelma on saanut modernissa ja nykytaiteessa. Näyttelyn teoksia yhdistää näkökulma asetelmaan ja asetelmallisuuteen. Aiheina ovat näkyvän maailman objektit: usein arkiset käyttöesineet, ruoka-aineet tai luontokappaleet. Yhteisenä piirteenä on kohteen tarkka havainnoiminen sekä ilmaisu, joka vangitsee pintaan liittyvän materiaalin tunnun ja kauneuden. Pinta kuitenkin rikkoutuu, kun katse kääntyy takaisin katsojaan.

Sara Hildénin säätiön kokoelmataiteilijoista teoksia on esillä seuraavilta taiteilijoilta: Hans-Christian Berg, Fernando Botero, Claudio Bravo, Jacob Dahlgren, Berlinde De Bruyckere, Susanne Gottberg, Juan Gris, Daniel Jacoby, Antero Kahila, Pentti Kaskipuro, Arto Korhonen, Fernand Léger, Li Mingzhu, Heikki Marila, Huang Yan, Giorgio Morandi, Inka Nieminen, Pablo Picasso, Anna Retulainen, Nicolas de Staël, Toni R. Toivonen, Anu Tuominen ja Klaus Weber. Näyttelyä varten teoksia lainataan seuraavilta nykytaiteilijoilta: Greta Alfaro, Saara Ekström, Nir Hod, Elina Juopperi ja Zhanna Kadyrova.

Poliisimuseo

Järjestys romahtaa 1917 – Kun viha muuttui hyveeksi ja kosto ansioksi tarkastelee aikaa, jolloin kansa ”hullaantui” vapaudesta. Samaan aikaan pystymetsästä värvätty poliisi tarkkaili kansalaisten vapausajatuksia. Mitä tapahtuu, kun poliisi on puolueellinen eikä järjestysvalta nauti kansalaisten luottamusta? Valtion poliisikoulun ja poliisikoulutuksen perustamisesta tulee vuonna 2018 kuluneeksi sata vuotta. Poliisikoulutuksen kehittymisestä kertova näyttely Muodollisesti pätevä viittaa poliisin pätevyysvaatimusten muutoksiin tarjoten sekä katsottavaa että koettavaa. Selviäisitkö itse poliisikoulutuksen kuntokokeista tai “palikkatestistä”?

Työväenmuseo Werstas

Höyrykonemuseo esittelee Suomen suurinta höyrykonetta alkuperäisellä paikallaan. Koneen vauhtipyörä on halkaisijaltaan huimat kahdeksan metriä ja tehoja löytyi 1600 hevosvoimaa. Konetta käytettiin Finlaysonin tehtaalla 1900-luvun alussa. Näyttely Meirän kaupunki kertoo tehdaskaupungin työväen elämästä 1900-luvun eri vuosikymmenillä. Näyttelyssä voit astella osuuskauppaan ja työväentalon tunnelmaan. Vapauden museo on Työväenmuseo Werstaan toteuttama suurnäyttely, joka tarkastelee suomalaista yhteiskuntaa sekä itsenäisyyden ajan historiaa vapauden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Kantaaottavan näyttelyn päähenkilöitä ovat suurmiesten sijaan tavalliset suomalaiset ja erilaiset vähemmistöt.

Tulossa: 24.1.-19.4.2020 Joel Karppanen: Alhaisolauluja(Mestari-salissa)

Runoilija Kössi Kaatran vuonna 1922 julkaistun runokokoelman mukaan nimetty Joel Karppasen näyttely Alhaisolauluja tarkastelee suomalaista työväenliikettä ja punaista Kemiä. Suomen vasemmistolaisimman kaupungin kautta avautuu tuore näkökulma poliittiseen historiaamme ja nykyhetkeen.

Tulossa: 21.2.-29.11.2020 Muistoja Finlaysonilta – tehdasalueen 200 vuotta

Muistoja Finlaysonilta -näyttely kertoo tehdasalueella 200 vuoden aikana työtä tehneiden ihmisten kokemuksista. Näyttely esittelee kutojan 1800-luvun puolivälistä, portinvartijan, 1900-luvun työväenyhdistyksen aktiivi Ida Vihurin, kirjailija ja työmies Väinö Linnan sekä pääluottamusmies Airi Mäkisen sekä näiden ajatuksia tehtaasta ja tehdastyöstä. Lisäksi näyttelyssä on henkilökuvia alueella nykyisin työskentelevistä henkilöistä.

Lenin-museo

Näyttelyn vaihtuva teemaosio käsittelee tällä hetkellä sosialistista lapsuutta sosialistisissa maissa sekä sosialismiin tukeutuneissa perheissä 1970–1990 -luvuilla. Osiossa pääsee kuuntelemaan Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan alueella sekä Suomessa varttuneiden ihmisten muistoja ja kurkistamaan suomalaisen pioneerilapsen huoneeseen. Lisäksi näyttelyssä voi katsoa nostalgisia lastenohjelmia eri puolilta Itä-Eurooppaa, kuunnella vanhoja lastenlauluja ja kokeilla Tetris-tietokonepelin varhaista versiota vuodelta 1984.

Museo Milavida

12.4.2019-2.2.2020 Ambiente – Timo Sarpanevan painokankaita. Museo Milavidassa avautuu 12.4. uusi näyttely, joka esittelee Timo Sarpanevan suunnittelemia Tampellan Lapinniemen puuvillatehtaalla painettuja Ambiente-kankaita. Värikkäät ja energiset Ambiente-kankaat edustavat 60-luvun näyttävää huippudesignia ja tamperelaista osaamista parhaimmillaan. Timo Sarpaneva (1926–2006) oli maailman tunnetuimpia lasitaiteilijoita ja monipuolisen uran tehnyt muotoilija, jonka tuotanto valloitti sekä muotoilupiirit että kodinsisustajat. Hän kuului Suomen 1950- ja 1960-luvun kultakauden muotoilijoihin, joiden töitä vietiin ympäri maailman ja jotka loivat Finnish Design -käsitteen. Lasi lienee ollut Sarpanevan omin materiaali, mutta hänen työnsä kattoi myös muut materiaalit tekstiilistä teräkseen. Sarpaneva keksi Ambiente-tekniikan työskennellessään Rosenlewin paperitehtaalla Porissa, kun rikkoutunut kone roiski väriä yllättävällä tavalla. Tätä sattumanvaraisuutta Sarpaneva tahtoi jalostaa pidemmälle. Museo Milavidan näyttelyssä on esillä runsas valikoima Ambiente-malleja vuodesta 1965 aina 1970-luvun alkuun, pääasiassa Tampereen museoiden omista kokoelmista.

Serlachius-museot

Taidemuseo Gösta

Irlantilaisen taiteilijan Gerard Byrnen kiitetty videoinstallaatio In Our Time luo tutkielman radiosta ajan mallina ja herättää kysymyksiä kollektiivisesta muistista sekä yhteisöllisyydestä. In Our Time kuvaa kuvitteellisen kaupallisen radioaseman rutiineja, Ajallisesti teos sijoittuu jonnekin 1970–80-lukujen paikkeille tarkentumatta kiinteästi mihinkään aikakauteen. Radion rytmisesti toistuvaa ominaislaatua sekä ajattomia pop-klassikoita käyttäen Byrne on luonut tutkielman radiosta ajan mallina ja herättää kysymyksiä kollektiivisesta muistista ja yhteisöllisyydestä. Näyttely on esillä Serlachius-museo Göstassa 21.9.2019-8.3.2020.

Onnea etsimässä – Italian nykytaidetta. Italian kiinnostavimmat nykytaiteilijat pääsevät esille näyttelyssä Onnea etsimässä – Italian nykytaidetta. Useimmat taiteilijoista ovat ensi kertaa esillä Suomessa. Monille heistä luovuus ja energia ovat merkinneet vastavoimaa Italiaan vuonna 2008 iskeneelle taloudelliselle ja poliittiselle kriisille. Onnen etsiminen on punaisena lankana ryhmänäyttelyssä, joka kokoaa pohjoisen ja eteläisen Italian alueelta yhteen kaikkiaan 14 taiteilijaa. Näyttelyssä Italian nykytaiteen kirjo esittäytyy laajana ja raikkaana, aivan toisenlaisena kuin perinteinen käsityksemme italialaisesta taiteesta antaisi odottaa. Näyttely on esillä Serlachius-museo Göstassa 26.10.2019-29.3.2020.

Gustaf- museo

23.2.2019–16.2.2020 Gustafissa esillä oleva Johanna Lecklinin Olipa kerran, tässä paikassa -näyttely pureutuu vuoden 1918 sisällissotaan. Taiteilija, kuvataiteen tohtori Johanna Lecklin käsittelee uudessa näyttelyssään Olipa kerran, tässä paikassa Suomen historian kipupistettä, sisällissotaa ja tarkastelee vuoden 1918 tapahtumien mahdollisia vaikutuksia ja jälkiä. Hän etsii historiasta tarinoita ja tapahtumia, joiden avulla voi kertoa myös omasta ajastamme.

Voipaalan taidekeskus

7.1.–2.2.2020: Janne Laine ja sen seitsemän kollegaa, featuring Maija Albrecht, Outi Heiskanen, Rannveig Helgadottir, Inari Krohn, Elina Luukanen, Marika Mäkelä, Ulla Rantanen. Janne Laine (s. 1970 Tampere) on Suomen kansainvälisimpiä kuvataiteilijoita, joka on vienyt taidegrafiikkaa niin teknisesti kuin sisällöllisesti eteenpäin. Janne Laineen yksityisnäyttely Voipaalan taidekeskuksessa on poikkeuksellinen yksityisnäyttelyksi. Laine on kutsunut mukaan seitsemän kollegaa, joilla hän kokee olleen suuri merkitys hänen omalle työskentelylleen. Voipaalan taidekeskuksen näyttely keskittyy Janne Laineen teoksiin, mutta fiittaajat tuovat siihen mielenkiintoisen kulman. On poikkeuksellista, että kuvataiteen maailmassa kerrotaan näin avoimesti ja rennosti itseensä ja omiin teoksiinsa vaikuttaneista kollegoista.