Siirry sisältöön

Yksi katoavan kansanperinteen haltijoista on para, eräänlainen tonttu ja omistajansa auttaja. Voimallisina ja pelottavina henkiolentoina niillä oli tiivis yhteys omistajaansa. Paran tarkoitus oli kasvattaa omistajansa varallisuutta ja turvata hyvinvointi. Nykypäivänä hyvin lypsävä karja tai runsaat sadot eivät enää ole Haiharan kartanon olemassaolon edellytys, sen sijaan kartano elää kuvataiteesta ja kulttuurista. Millaisia Haiharan parat ovat nykypäivänä?

Reetta Gröhn-Soininen, Kaisaleena Halinen, Matias Karsikas, Ilai Elias Lehto, Taneli Rautiainen, Riku Riippa, Teemu Salonen, Joakim Sederholm, Marianne Siri ja Jaakko Tornberg työskentelevät kukin kuvanveiston keinoin ja tulkitsevat omalla uniikilla tavallaan aihetta. Kuraattori Krister Gråhn on koonnut kartanon saleihin kattauksen erilaisista tavoista lähestyä figuuria, hahmoja ja niiden olemusta.

Haiharan kartano näyttely-ympäristönä luo esillä oleviin teoksiin toisenlaisen ajallisen kerrostuman. Lähihistoriamme on lähellä, mutta kuitenkin niin vaikeasti tavoitettavissa.