Tampere perustettiin vuonna 1779 Tammerkosken rantatörmälle. Nykyään koski ja teolliset punatiilirakennukset muodostavat suomalaisen kansallismaiseman, joka muokkaa koko keskustaa.
Finlayson
Skotti James Finlaysonin vuonna 1820 perustama Finlaysonin puuvillatehdas oli aikanaan Pohjoismaiden tärkein teollinen yhtiö. Tänä päivänä Finlaysonin alueelta löytyy toimistoja, ravintoloita, kahviloita, kauppoja, museoita ja Finnkinon elokuvateatteri. Yksi alueella olevista museoista on Työväenmuseo Werstas, joka tarjoaa vapaan pääsyn vierailijoille. Werstaan museot kertovat työläisten puuvillatehdastarinan monien vaihtuvien näyttelyiden ohella.
Tallipiha on yksi kauneimmista osista Vanhaa Tamperetta, asettuen Finlaysonin alueelle 1800-luvulta lähtien, silloisen tehtaanomistajan Wilhelm von Nottbeckin rakennuttaessa tallit hevosilleen. Nykyään rakennuksista löytyy idyllisiä pieniä käsityöläiskauppoja ja kahvila. Finlaysonin palatsi rakennettiin 1899 renessanssityyliin Wilhelm von Nottbeckin pojalle, ja toimii nykyään kauniina ravintolana isolla kesäterassilla, joka avautuu ympäröivään puistoon.
Tampella
Tampella-tehtaan tarina alkoi 1844, kun tehtaalla oli vain pieni sulatusuuni. Vuonna 1861 alueen tehtaat koneineen ja tekstiilituotantoineen fuusioituivat yhdeksi yhtiöksi, joka myöhemmin tunnettiin Tampellana. Yhtiö tuotti raskaan teollisuuden koneita kuten hiomakoneita, turbiineja, laivoja ja vetureita, mutta myös tekstiilejä. Tehtaan entisessä konepajassa on nykyään Museokeskus Vapriikki, yksi maan johtavista museokeskuksista.
Tampella on nykyään moderni asuinalue, kulttuurin ja liiketoiminnan keskus. Tampellan esplanadilta on hyvät näkymät kaupungin korkeimmalle tehdaspiipulle (104m), joka oli ennen osa Tampellan höyryvoimalaitosta. Läheiset puiset huvilat asuttivat Tampellan insinöörejä ja johtajia.
Frenckell, Kehräsaari ja Verkaranta
1700-luvulla perustettiin pieni paperitehdas Tammerkosken rantatörmälle hieman Finlaysonilta etelään. Tehdas siirtyi myöhemmin J.C.Frenckellin omistukseen, jonka mukaan tehdas on uudelleennimetty. Nykyisen Frenckellin alueen rakennukset on rakennettu 1900-luvun alkupuolella, ja Frenckellin piippu (vuodelta 1870) on säilytetty historiallisena monumenttina, joka muokkaa keskustan ilmettä.
Entinen tehdaskokonaisuus Kehräsaari on tänä päivänä idyllinen shoppailupäivän viettoon paikallisissa käsityöliikkeissä, tai nauttimiseen alueen ravintoloista. Täällä on myös eteläisin kävelysilta kosken ylittämiseen.
Pyyhetehdas Verkaranta sijaitsi Tammerkosken eteläisellä rantatörmällä 1850-luvulta 1970-luvulle. Nykyään alueella on modernia asutusta, ostoskeskus Koskikeskus sekä Original Sokos Hotel Ilves vuodelta 1986, joka oli pitkään kaupungin korkein asuinrakennus. Entisissä tehdastoimistoissa vuodelta 1896 on toiminut mm. kaupungin matkailutoimisto, mutta nykyään paikalla on ravintola Pyynikin Brewhouse. Vanhassa värjäämössä vuodelta 1858 taas toimii Käsityöntalo Verkaranta.
Tampereen Kauppahalli – historiallinen kauppakeskus
Tampereen kaupunki perustettiin alkuaan yhtä hyvin teollisuuden kuin kaupankin kaupungiksi. Siitä muistuttaa edelleen kaupungin vaakunan ja Tampereen Kauppahallin symbolismi. Niissä ovat koski, teollisuuden vasara ja kultainen Merkuriuksen sauva, joka oli vanhassa roomalaisessa uskonnossa kaupan ja kauppiaiden suojelija.
Idea omasta Kauppahallista saavutti ennakkoluulottomat tamperelaiset 1800 – luvun lopussa. Tietenkin Tampereen täytyi olla mukana ajan hengessä. Kun päätös oli tehty, alettiin sitä toteuttaa. Kauppahallin suunnittelukilpailun voitti arkkitehti Georg Hjalmar Åberg ehdotuksellaan Mercato – kotoisemmin Kauppahalli.
Rakentaminen aloitettiin vuonna 1899 ja hanke oli tuolloin yksi Tampereen kalleimmista, kalliimpi kuin Tuomiokirkko. Tiilestä ja teräksestä rakennettu, tänä päivänäkin Pohjoismaiden suurin kauppahalli, valmistui ja avattiin yleisölle 8. kesäkuuta 1901.
Yli 120 vuotta vanha Kauppahalli täyttää edelleen tehtävänsä erinomaisena ostoskeskuksena. Tänä päivänä se tarjoaa sekä kauppiailleen että asiakkailleen ainutlaatuisen kauppapaikan, ripauksella historian havinaa.
Amurin työläismuseokortteli
Amurin alue oli Suomen ensimmäinen työläisten asuinalue. Vain yksi kortteli vanhoja puutaloja on säilynyt nykypäivään: Amurin työläismuseokortteli esittelee työväen elämäntyyliä ja elinolosuhteita 1880-luvulta 1970-luvulle.
Amurinlinna seisoo edelleen Hämeenpuistossa. Tämä 1950-luvulla rakennettu 14-kerroksinen rakennus majoitti ”puuvillatehtaan plikkoja”, jotka painoivat pitkää päivää Finlaysonin tehtaassa.
Kokonaan oma kokemuksensa on Pispalan alue kaikkine puutaloineen, entinen työväen asuinalue, mutta nykyään kallis ja haluttu naapurusto Pyynikinharjulla.
Hiedanranta
Näsijärven rantaa seurailevan hiekkatien toisella puolella entiset tehdasrakennukset johdattavat kulkijan ajatukset menneisiin. Hiekkatien päässä, vanhojen lehtevien puiden suojista paljastuu yli 300 vuotta vanha kartanoalue, jonka punatiilisen päärakennuksen torni kurottaa kohti taivaita. Historiallinen kartano- ja tehdasmiljöö paljastavat urbaanin seikkailijan iloksi myös jotain muuta – uutta elämää.
Vain muutaman kilometrin päässä Tampereen keskustasta, entisen ratsutilan ja tehdasalueen rakennusten kätköistä, löytyy koettavaa kaiken ikäisille. Istahda ihastelemaan kartanon puutarhasta avautuvaa järvimaisemaa Mielihyvin-kahvilan terassille tai nauti vegejätskikioskin antimia samalla, kun vaeltelet romanttisessa tehdasmiljöössä. Hiedanranta kehittyy tulevaisuudessa entisestään ja pian sinne pääsee myös ratikalla.
Pyynikin trikoo
Pyynikillä UNITY Tampere Trikootehtaalla teollisen Tampereen ja suomalaisen muodin historia on vahvasti läsnä. Yli satavuotias tehdasrakennus on nähnyt niin teollisen vaatetuotannon alkuvaiheet, sota-aikojen vaikeudet kuin svengaavan 1960-luvun design-hurmoksenkin. Tehdas oli suuressa roolissa koko teollisen Tampereen kukoistuksessa. Tutustu tarkemmin trikootehtaan kiehtovaan historiaan täällä.
Uutta ja vanhaa teollisuutta
Tampereesta kehittyi Suomen tärkein teollisuuden keskus 1800-luvulla. Kuten olet lukenut, vanhat teollisuudenalat ovat korvautuneet uusilla, moderneilla aloilla, ja tehdasrakennukset ovat saaneet uuden merkityksen keskustassa.
Keskustassa on kuitenkin vielä yksi toimiva tehdas, Laukontorin sataman vieressä. Takon tehdas aloitti toiminnan mekaanisen puunjauhamisen parissa vuonna 1865 ja on nyt osa Metsä-Boardia tuottaen korkealaatuista taiteltavaa pahvia.
Lue myös: Tampereen museot