Tiitiäisen aika – Kirsi Kunnaksen saturunoja

Kirsi Kunnaksen lastenrunot voi luokitella kansallisaarteeksi ja niistä viehättyvät yhä uudet ikäpolvet. Kunnaksen kieli ilakoi, jurnuttaa ja kiitää, se hellii ja lohduttaa lukijaa ja kuuntelijaa. Laaja tuotanto alkaa 1956 ilmestyneestä Tiitiäisen satupuusta ja päättyy 2020 Tiitiäisen metsään.

Tiitiäisen aika -näyttelyssä taiteilija Alexander Reichstein on luonut Kirsi Kunnaksen lastenrunoista elämyksellisen seikkailun. Keskellä näyttelyä on runolehtinen Satupuu kuin kaiken luovuuden alku ja juuri, ja sen ympärille levittäytyvät animaatioina, ääninä ja kuvina runojen päähenkilöt Herra Piipoosta Haitulaan ja Tunteellisesta siilistä Jaakko Vaakko Vesirottaan (ja Jansmakko Erikoiseen ja Muusaan ja Ruusaan).

Runojen kanssa erottamattomana kirjoissa kulkevat kuvitukset, jotka puhuvat Kunnaksen runojen kanssa samaa kieltä. Vuosikymmenten varrella runoja ovat kuvittaneet monet kuvittajat. Rakastettujen runojen uudelleen kuvitus on haasteellista, mutta Kunnaksen runomaailma on ottanut huomaansa aina uusia tulkintoja. Muumimuseo syventää ennestään mielikuvitusrikasta näyttelyä nykykuvittajien alkuperäisistä kuvituksista koostuvalla osiolla. Tiitiäisen pippurimyllyn kuvittaneen Julia Vuoren ja Tiitiäisen tuluskukkaron kuvittaneen Kristiina Louhen kuvitukset käyvät vuoropuhelua Christel Rönnsin laajan Tiitiäis-tuotannon, Pia Westerholmin Tiitiäisen kissa- ja koirakuvitusten kanssa sekä tuoreimpien Tiitiäis-tulkintojen, Silja-Maria Wihersaaren kuvitusten kanssa.