Saunomisen terveysvaikutukset

Saunomista kokeilleet voivat todistaa saunomisen rentouttavan vaikutuksen puolesta, mutta saunomisen terveysvaikutuksia on tutkittu myös tieteellisesti jo 1700-luvulta. Viimeisimmät tutkimukset ovat osoittaneet, että saunoessa merkittävimmät muutokset tapahtuvat verenkierrossa. Huoneenlämmössä noin 10 prosenttia sydämen pumppaamasta verestä suuntautuu ihoon. Ihon lämmetessä hiussuonet laajenevat, jolloin ihon verisuonten kokonaistilavuus kasvaa. Saunoessa voi jopa 70 prosenttia sydämen pumppaamasta verestä mennä ihoon, jolloin veri kiertää käytännössä ihon kautta.

Saunoessa ihmisen syke nousee keskiraskasta liikuntaa vastaavalle tasolle ja välittömästi saunomisen jälkeen tehdyt mittaukset¹ osoittavat, että verisuonten joustavuus paranee, mikä on yhteydessä niin verenpaineeseen kuin sydämen toimintaan. Tutkimuksen¹ mukaan saunomisen myötä keskimääräinen ylempi verenpaine laski saunomisen myötä tasolta 137 tasolle 130 ja alempi verenpaine tasolta 82 tasolle 75. Ylempi verenpaine pysyi alhaalla vielä puoli tuntia saunomisen jälkeen. Pintaverisuonten laajeneminen näkyy ihon punoituksena.

Kansainvälinen tutkimus² osoittaa, että runsas saunominen on yhteydessä vähentyneeseen aivoinfarktin riskiin. Tutkimuksen mukaan 4–7 kertaa viikossa saunovilla on 61 prosenttia pienempi todennäköisyys saada aivoinfarkti kuin kerran viikossa saunovilla. 2–3 kertaa viikossa saunovilla riski on 14 prosenttia pienempi. Tutkijoiden mukaan yhteyden taustalla voi olla saunomisesta aiheutuva verenpaineen aleneminen, immuunijärjestelmän ja autonomisen hermoston aktivoituminen sekä parantunut sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta.

Sauna helpottaa myös astmaatikkojen hengitystä laajentamalla keuhkoputkia.

¹  Tekesin rahoittaman tutkimuksen toteutti professori Jari Laukkasen tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopistossa.

² American Academy of Neurology